Helmikuussa avatun Idänsuhteiden museo Nootin ensimmäiset kuukaudet ovat olleet onnistuneita. Uusi museo on kerännyt hyvin kävijöitä, saanut tunnustusta sekä maailmanlaajuista julkisuutta.

 

Nootti sai avauduttuaan runsaasti mediahuomiota sekä Suomessa että ulkomailla. Museo on mainittu yli 300 kertaa eri puolilla maailmaa ilmestyneissä julkaisuissa. Nootin avautumisen huomioivat muun muassa BBC:n ja Guardianin toimittajat. Venäjällä uusi museo tosin tulkittiin ”epäystävälliseksi teoksi”.

 

Tunnustusta Nootin avaaminen sai toukokuun lopussa valtakunnallisilla museopäivillä Porissa, missä tamperelaiset vastaanottivat Vuoden museo -kilpailun viestintäteko -palkinnon. Museon nimenmuutosta kiitettiin palkinnon perusteluissa yhteiskunnallisesti merkittäväksi ja aiheeltaan haastavaksi.

 

Yleisökin on löytänyt Nootin: reilussa kolmessa kuukaudessa kävijöitä on ollut yhteensä noin 6000, mikä enteilee asetetun kävijätavoitteen täyttymistä. Noottiin odotetaan 18 000 museovierasta vuoden loppuun mennessä.

 

Valtaosa kävijöistä on ollut hyvin tyytyväisiä uuteen museoon, mutta idänsuhteet herättävät myös voimakkaita tunteita ja jakavat mielipiteitä. Joillekin kävijöille museo näyttäytyy venäläisvastaisena ja toisille taas moskovamielisenä.

 

– Lähtökohdat Nootille tärkeään matkailusesonkiin ovat kutkuttavat, museonjohtaja Kalle Kallio kertoo. Nootti monipuolistaa Tampereen kulttuuritarjontaa ja tuo poikkeuksellisen ajankohtaista sisältöä suomalaiselle museokentälle. Idänsuhteet kiinnostavat nyt kaikkia, ja olemme jo tavoittaneet uusia kävijäryhmiä.

 

Nootissa kävi kevään aikana ennätysmäärä koululaisia, kolminkertaisesti vanhaan Lenin-museoon verrattuna. Pääosa ryhmistä on tullut lukioista. Opettajat ovat ottaneet museon hyvin vastaan ja todenneet monipuolisten esitystapojen palvelevan myös opetusta.

 

Idänsuhteiden museo Nootti sijaitsee Tampereella Hämeenpuistossa entisen Lenin-museon tiloissa. Nootti käsittelee Suomen ja Venäjän välisiä suhteita politiikan, talouden ja kulttuurin kulmista Suomen itsenäistymisestä 1917 nykyiseen Nato-aikaan saakka. Uutta museokohdetta ylläpitää tamperelainen Työväenmuseo Werstas.

 

Lisätiedot ja haastattelut: Museonjohtaja, FT Kalle Kallio, puh. 040 716 5720, kalle.kallio@tyovaenmuseo.fi

Tiedote 13.2.2025

 

Ensimmäinen idänsuhteiden historiaan keskittyvä museo avataan lauantaina 15.2.2025 Tampereella. Poliittisen historian museona Nootti keskittyy suomalaisten ja venäläisten suhteisiin aina vuoden 1917 itsenäistymisestä nykypäivään saakka. Idänsuhteet eivät ole vain ulkopolitiikkaa, vaan yhtä lailla talouden ja kulttuurin verkostoja, tavallisten ihmisten muistoja ja ylirajaisia perhesuhteita.

 

Museon nimi Nootti viittaa diplomaattiseen kirjeenvaihtoon. Suomen historiassa tunnetuin nootti on Neuvostoliiton loppuvuonna 1961 lähettämä ehdotus yhteisistä sotaharjoituksista, millä Neuvostoliitto vaikutti seuraavana vuonna pidettyihin presidentinvaaleihin.

 

– Idänsuhteiden museo Nootti avautuu ajan hermolla, museonjohtaja Kalle Kallio luonnehtii Suomen uusinta museokohdetta. Viimeksi Moskovasta saatiin noottia lokakuussa. Idänsuhteet tuntuvat hallitsevan niin päivittäistä uutisvirtaa kuin historian suuria kertomuksia. Suhde itänaapuriin määrittää suomalaista kulttuuriperintöä, kansallista itseymmärrystä ja maamme kohtalonhetkiä. Halusimme tai emme, Venäjä kuuluu Suomen tarinaan, Kallio avaa museon tehtävää.

 

Nootti tuntee idänsuhteiden pitkän historian. Reilun sadan vuoden aikana naapuruussuhteissa on koettu koko kirjo verisistä sodista ylimpään ystävyyteen. Idänsuhteiden vuoristoradasta kertovat historiallisesti kiinnostavat esineet ja tarinat. Nootin runsas ja monipuolinen kuva-aineisto on hankittu lukuisista kotimaisista ja kansainvälisistä arkistoista. Venäjän museoiden kanssa Nootti ei ole tehnyt yhteistyötä.

 

Venäjän vallankumouksen jälkeen rajan molemmin puolin käytiin katkerat ja toisiinsa kietoutuneet sisällissodat. Nuoret valtiot suhtautuivat toisiinsa epäluuloisesti, mutta tuhannet suomalaiset muuttivat itään paremman elämän toivossa. Useimmat joutuivat 1930-luvulla Stalinin vainojen uhreiksi. Näin kävi myös Ahon perheelle, jonka kohtalosta muistuttaa harvinainen matka-arkku. Nootissa voi syventyä myös Neuvostoliiton ankariin työleireihin.

 

Idänsuhteet olivat huonoimmillaan toisen maailmansodan aikana. Talvisodasta ja jatkosodasta kerrotaan sekä sotilaiden että siviilien näkökulmasta: esillä on koskettavia tarinoita, kuten leipäpalaan vaihdettu venäläisen sotavangin kitara, sotalapsen puuhevonen ja evakkomuistoja.

 

Toisen maailmansodan jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton suhteet tiivistyivät. Vuonna 1948 solmittu YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta kehysti idänpolitiikkaa vuosikymmenten ajan. Lämpimät suhteet hyödyttivät taloutta ja kulttuuria, mutta heikensivät demokratiaa. Museon asiantuntijavideoilla muun muassa professori Simo Mikkonen arvioi suomettumista ja dosentti Pia Koivunen sitä, miten Neuvostoliitto vaikutti suomalaisiin.

 

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen idänsuhteissa koitti uusi aika. YYA-sopimus raukesi ja Suomi liittyi Euroopan unioniin. Vuosituhannen vaihteessa matkailu ja kauppa maiden välillä kukoisti, kunnes Putinin autoritaarisuus ja voimapolitiikka hyydyttivät suhteet. Uusimmista käänteistä Suomen idänsuhteissa kertoo turvapaikanhakijan polkupyörä, jolla poljettiin Vartiuksen raja-asemalle ennen rajan sulkemista vuonna 2023.

 

Nootissa kävijät voivat tutustua muun muassa valtiojohtajien lahjapaketteihin ja neuvottelupöytiin, pelata bingoa suomenvenäläisistä julkkiksista ja kurkistaa vakoilun tai toisinajattelijoiden maailmaan. Kalle Kultalan kuuluisa valokuva Kekkosesta, Havaijista ja nootista toimii itseoikeutettuna taustana kävijöiden omille noottikuville.

 

Noottia ylläpitää Työväenmuseo Werstas, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämä valtakunnallinen vastuumuseo. Museota rahoittaa myös Tampereen kaupunki. Vuosina 1946–2024 samassa näyttelytilassa toimi Lenin-museo, joka aikoinaan perustettiin muistamaan Leninin ja Stalinin ensitapaamista. Kylmän sodan vuosina siitä kasvoi idänsuhteiden näyttämö, jossa vierailivat muun muassa tunnetut neuvostojohtajat. Museo keskittyi myöhemmin neuvostoajan perintöön. Nootti jatkaa vanhan kokoelman kartuttamista idänsuhteiden historiasta kertovalla aineistolla.

 

Lisätiedot ja haastattelut:

Museonjohtaja Kalle Kallio, puh. 040 716 7520, kalle.kallio@tyovaenmuseo.fi

Näyttelypäällikko Linda Heinonen, puh. 050 440 1163, linda.heinonen@tyovaenmuseo.fi

 

 

Idänsuhteiden museo Nootti

Hämeenpuisto 28, kerros 2½, Tampere

www.museonootti.fi

 

Museo avoinna 15.2. alkaen ti–su 11–17

Liput 10/8 e/Museokortti

Tervetuloa tutustumaan uuteen Idänsuhteiden museo Noottiin torstaina 13.2.2025 kello 11 (Hämeenpuisto 28, kerros 2½). Paikalla uudesta museosta kertomassa ja haastateltavina ovat museonjohtaja Kalle Kallio, näyttelypäällikkö Linda Heinonen, museolehtori Anne Lahtinen sekä tutkija Katarina Lopatkina englanniksi.

Toimittajilla on mahdollisuus tulla tutustumaan museoon ja haastatella tekijöitä myös muina aikoina ottamalla yhteyttä museolehtori Hanna Yli-Hinkkalaan (p. 050 440 1158, hanna.yli-hinkkala@tyovaenmuseo.fi).

Museon avajaisia juhlitaan perjantaina 14.2. kello 18. Nootin avaa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen, Visit Tampereen tervehdyksen tuo toimitusjohtaja Jari Ahjoharju. Yleisölle museo avautuu lauantaina 15. helmikuuta kello 11.

Nootti on ensimmäinen Suomen idänsuhteita käsittelevä museo. Uutena poliittisen historian museona Nootti taustoittaa Suomen ja Venäjän välisiä suhteita vuodesta 1917 nykypäivään. Suhteet Venäjään ovat liittyneet Suomen historian kohtalonhetkiin koko itsenäisyyden ajan.

Noottia ylläpitää Työväenmuseo Werstas, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämä valtakunnallinen vastuumuseo. Samoissa tiloissa toimi Lenin-museo vuosina 1946–2024.

 

Lisätiedot: museonjohtaja Kalle Kallio, puh. 040 716 7520, kalle.kallio@tyovaenmuseo.fi

 

 

Idänsuhteiden museo Nootti

Hämeenpuisto 28, kerros 2½, Tampere

Museo avoinna 15.2.2025 alkaen ti–su klo 11–17

Liput 10/8 euroa/Museokortti

www.museonootti.fi

Tiedote 2.1.2025

Tamperelaisen Nootin museokokoelmista on paljastunut erittäin harvinainen neuvostoliittolainen vankileiriseteli, joka on tulossa esille helmikuussa avattavaan uuteen museoon.

Uuden idänsuhteiden museo Nootin käsikirjoittamisen yhteydessä museon tutkija Katarina Lopatkina kävi läpi joitakin vuosia sitten vastaanotetun lahjoituksen, jossa oli mukana useita erilaisia Neuvostoliitossa käytettyjä rahoja. Niiden joukossa oli viiden kopeekan arvoinen maksuväline, joka paljastuikin todella harvinaiseksi ja ainutlaatuiseksi.

Neuvostoliitossa muodostettiin 1920-luvulla valtiollinen vankileirien järjestelmä eli Gulag. Tarkoituksena oli paitsi rangaista ihmisiä, saada myös isoille ja hankalille työmaille riittävästi työntekijöitä edullisesti. Pakkotyöjärjestelmä paisui Stalinin valtakaudella valtavaksi koneistoksi. Leirien kurjissa oloissa joka kymmenes vanki kuoli.

Vuonna 1929 Neuvostoliiton työleirien toimintaa pyrittiin tehostamaan: ruoka-annoksia pienennettiin ja samaan aikaan otettiin käyttöön eräänlainen bonusjärjestelmä. Jos vanki ylitti työnorminsa, hän sai palkkioksi maksukuitteja. Niillä pystyi ostamaan ylimääräisiä ruoka-annoksia leirin kioskista tai ruokasalista. Museon kokoelmassa oleva viiden kopeekan seteli kuuluu näihin ensimmäisiin vankileirien maksuvälineisiin.

– Seteli on ainutlaatuinen aineellinen todiste Neuvostoliiton totalitarismista. Se kertoo myös Stalinin suunnitelmatalouden paradoksaalisuudesta. Samaan aikaan kun talouselämää virallisesti ohjasi sosialistinen viisivuotissuunnitelma, vankileireille ajettiinkin kaikkein kovimpia markkinatalouden keinoja. Setelin saaminen oli leirillä elämän ja kuoleman kysymys, kertoo tutkija Katarina Lopatkina.

Pakkotyöleireillä käytettyjä seteleitä on säilynyt hyvin vähän. Venäjällä materiaalia on jonkin verran, mutta siellä aihe on nykyään niin tulenarka, että Moskovan Gulag-museo suljettiin marraskuussa ”paloturvallisuuteen” vedoten.

Vankileirien saaristo linkittyy Suomen idänsuhteisiin monin tavoin. Suomalaisia muutti erityisesti 1920-luvulla sekä 1930-luvun alun taloudellisen laman seurauksena Neuvostoliittoon. Monet heistä olivat vakaumuksellisia vasemmistolaisia, jotka halusivat rakentaa uutta sosialistista maailmaa. Useimpien kohtaloksi koitui kuitenkin Stalinin 1930-luvun loppupuolen terrori. Vähemmistökansallisuuksien edustajina suuri osa suomalaisista joko vangittiin tai teloitettiin vainoissa.

Idänsuhteiden museo Nootti avataan Tampereella 15.2.2025. Museo kertoo maiden välisistä suhteista Suomen itsenäistymisestä vuodesta 1917 nykypäivän Nato-aikaan saakka. Museota ylläpitää Tampereella toimiva Työväenmuseo Werstas.

Lisätiedot:

Tutkija Katarina Lopatkina, puh. 050 327 7735, katarina.lopatkina@tyovaenmuseo.fi